22.1.2017 BABYN LASKETTU AIKA 😍😍

Huh huh. Aiempi teksti mikä on tänään julkaistu, on kirjoitettu jo tällä viikolla mutta oli jäänyt julkaisematta :D hyvä minä..
Tänään on nyt sitten vauvelin LA ja hän jaksaa edelleen odotuttaa itseään. Viime yönä ilmeisesti tapahtui jotain edes auttavaa kun tunsin supistelua ja pientä paineen tunnetta alapäässä. Ehkä pikkuinen on nyt kiinnittyneenä ja valmistautuu pikku hiljaa ulostuloon. :) kenties tänään, kenties huomenna. Ei tiedetä. :D
Huomenna on joka tapauksessa mentävä synnärille, koska pari viikkoa sitten määrättiin kontrolliaika la:n jälkeiselle päivällä. Huomenna ilmeisesti tarkoitus puhua käynnistämisestä ja katsoa onko edistystä tapahtunut kohdunsuulla yms. Kirjaimellisesti jänniä aikoja elellään. :/
Eilen murusen kanssa tehtiin perusteellista siivousta kotosalla ja perjantaina oltiin mun vanhempien luona paljuilemassa ja saunassa, mutta silti hän jaksaa köllötellä masussa..
Pelkään sitä, että mitä kauemmas menee la:sta, sitä isompi vauvasta tulee ja loppujen lopuksi hän ei mahdu ulos ja joudutaan leikkauspöydälle. :(
Tälläkin hetkellä vauva möykkyilee masussa ja liikkeet näkyvät selvästi. Olen kuullut, että vauvan liikkeetkin pitäisivät vähentyä lähellä syntymää, mutta jos se näin on, niin tämä poikanen syntyy vasta viikkojen päästä 😅😅
No, jospa vielä tämän vuorokauden aikana päästäis synnärille ja saataisiin vauva onnellisesti ulos :)
Tätä loppuraskautta varjostaa nyt aktiivisesti paha flunssa, mikä on nyt ollut ainakin viikon jo. Kuumetta ei onneksi oo, ainakaan vielä (koputa puuta). Esikoisenhan synnytin kovassa kuumeessa ja synnytyksen aikana jouduttiinkin käyttämään apukeinoja omien voimien tukemiseksi :/
Toivon mukaan tämäkin kerkiää helppaamaan edes hiukan ennen sitä lähtöä, mikä tulee joskus 😆😆😅😅

Jospa pian lähtis ulkoilemaan ja vähän edesauttamaan vauvan ulostuloa. Kävely muistuttaa tällä hetkellä pingviinin vaappumista ja kävely on erittttäääin hidasta mutta on sekin jotain..

Jatketaan myöhemmin ystävät hyvät. Jospa seuraavaksi kirjoittaisin jo synnäriltä :D

Jänniä aikoja elellään :D

Heipparallaa. Puuskutus, läähätys, ja kaikkea siltä väliltä..
Tänään viikkoja siis jo 39+3 eli 4 päivää laskettuun aikaan. Jännittää ihan hirveästi, että koska hän mahtaa ulos masusta tulla.
Oltiin tuossa aiemmin siellä synnytystapa-arviossa ja olinkin 100 ja 1% varma, että saadaan se aika sinne käynnistykseen mutta ei niin ei. :)
Kohdunsuu oli silloin vielä kokonaan kiinni eikä kanavakaan lyhentynyt, ja tämän päälle vielä se, että vauva ei ollut laskeutunut tarpeeksi. :/
Nyt tässä kuumeisesti odotellaan että joko nyt, kohta, huomenna päästäisiin lähtemään synnärille. :D
Nyt rauhassa varrotaan että tulevana sunnuntaina on LA ja josko vaikka vahingossa vauveli lähtisi ennen sitä tulemaan tähän maailmaan. Mikäli ei, niin meillä on uusi aika synnärillä 23 päivä ja mikäli tilanne on vielä silloin sama, niin sitten suunnitellaan synnytyksen käynnistämistä. Toivon mukaan pienokainen tulisi itsellään ennen mahdollista käynnistämistä.
Minulla on kaksi synnytystä takana. Esikoinen lähti itsellään päivä ennen laskettua aikaa vesien menolla. Synnytys kesti melkein 14h ja oli rankka kaikin puolin.
Toinen synnytys käynnistettiin 38+3 viikoilla ja kestoltaan oli 3h 30min. Huomattavasti vähemmän, mutta ehkä rankempi vielä kuin ensimmäinen. :/
Supistukset olivat kivuliaampia, mutta avautumisvaihe ja ponnistusvaihe meni paljon nopeammin.
Ehkä tämän viimekertaisen synnytyksen jälkeen toivonkin, että vauva lähtisi tulemaan itsellään eikä käynnistyksiä tarvittaisi.
Toisaalta käynnistys etenisi tässäkin tapauksessa paljon nopeammin ja saisimme vauvan nopeammin syliimme. <3
Onhan tämä raskaus, odotus, synnytys, ja vanhemmuus kaikin puolin raskasta, mutta myös mahtavaa kun saa kokea kaiken sen ihanuuden yhä uudestaan ja uudestaan. :) En vaihtaisi äitiyttä mihinkään vaikka miten paljon maksettaisiin. Rakastan teitä lapseni <3

Nyt valmistelen iltapalaa, jotta saisimme pienokaiset nukkumaan hyvissä ajoin. Huomenna taas aikainen herätys ja päiväkotipäivä.:)
Toivottavasti vauva jaksaa kuitenkin odotuttaa itseään vielä pari päivää. Perjantaina lapset menevät isälleen viikonlopuksi niin silloin olisi kaikin puolin hyvä lähteä synnärille 😅

Tammikuu 2017

 Hei. Vuosi on vaihtunut ja uutta vuotta eletään. Viime vuoteen mahtuu tosi
paljon kaikenlaista, hyvää ja huonoa. Mutta nyt vuosi 2017 on parempi
kaikin tavoin.☺
Joulukuussa kävelimme mieheni (nykyisen aviomieheni) sekä siskojeni ja lasteni kanssa alttarille. TAHDON sanat sanoimme ja rakkauttamme vannoimme seurakunnan ja läheistemme läsnäollessa. Juhlat pidimme kunnan omassa seurakunta-talossa. Vieraita riitti, ruoka oli itsetehtyä ja hyvää. Kaikin puolin mahtavat, rauhalliset ja kauniit häät. <3 Juuri sitä mitä itse vihkipari toivoi.
Laitoin tähän tekstiini liitteeksi muutaman kuvan viime vuoden puolelta, koska halusin teidän näkevän kuinka onnellinen olen meistä, pojista ja tulevasta lapsesta.
Toinen kuva on otettu jouluaattona 2016. Pojat olivat kuvattavina juuri ennen joulupuuron syömistä.
Joulupukki oli käynyt jouluaattoa edeltävänä yönä kotonamme ja oli jättänyt ison kasan paketteja lapsille. Huomaa, että lapset ovat olleet kiltisti 2016 vuoden. Ainakin melkein :D Lapset saivat aamulla avata yhdet paketit aamupalan jälkeen ja niistä riittikin sopivasti iloa iltapäivälle saakka ennen muiden pakettien avaamista.
Illalla veimme lapset isälleen vielä viettämään aattoa. Hän halusi myös olla pienen osan jouluaatosta heidän kanssaan mikä teki minun lepäämisestäni helpompaa. Oli meinaan iltasella kroppa ihan puhki, kiitos masuasukin <3 ☺

Joulu meni kaikin puolin hyvin ja rauhallisesti.
Vuoden vaihdetta vietimme lasten ja miehen siskon perheen kanssa meillä kotona. Alkuillasta saunottiin, ulkona ammuttiin muutamat raketit ennen perinteisten höyrytettyjen nakkien ja perunasalaatin syömistä, ja loppuillasta valoimme jokaiselle tinat ja nautittiin yhteisestä ajasta perheen kesken herkkuja syöden.
Lapset nauttivat suunnattomasti sädetikkujen polttamisesta ja niiden katsomisesta ja oli siinä välillä itsellä naurussa pitelemistä kun kaikki lapset alkavat hätääntymään tikun palaessa loppuun. :D Ja sitten eikun vaan uutta aina kehiin.
Tänä vuonna uutena vuotena olemmekin ilman isompia poikia, koska he viettävät sen isänsä kanssa. Kahdestaan emme kuitenkaan ole. Onhan meillä silloin jo vajaa vuoden ikäinen taapero kanssamme <3

Alin massu kuva on otettu joulukuussa 2016. Tarkkaa aikaa en muista, mutta kuten kuvasta näkyy niin loppumetreillä ollaan :)
LA on 22.1.2017 eli reilun kahden viikon päästä.
Jännittää ja pelottaa jo ihan hirveesti. Viikkoja on

tällä hetkellä rv 37+5. Kääk!
Nyt tulevana maanantaina menemme synnytyssairaalaan synnytystapa-arvioon ja siellä selviää, kuinka iso poikanen jo on ja olisiko mahdollista saada synnytys jo aiemmin käynnistymään. Huh huh. Pelkkä tässä kirjoittaminen tulevasta synnytyksestä saa otsan hikeentymään. :/
Väkisinkin saa miettimään, varsinkin nämä viikot, ja ensi viikon aika Tyksissä, että sehän voi olla että ensi viikolla saamme pitää masuasukkia jo sylissämme ja se ihana vauva-arki alkaa taas <3
Pojat jo innoissaan odottavat pikkuveljen saapumista maailmaan. Varsinkin nuorempi on jo puheissaan hoitamassa vauvaa kun äiti tulee kotiin.
Taitaa tulevaa isukkiakin jännittää jo synnytyksen käynnistyminen ja vauvan tulo maailmaan. :)
Ei sen puoleen, kyllä sitä itseäkin jännittää jo tosi paljon miten kaikki alkaa sujumaan ja arki rullaamaan.
AVIOmieheni :D lähtee helmi-maaliskuussa varmaan takaisin työelämään, ja silloin jään kotiäidiksi virallisesti. Huomaatteko, onhan sitä nyt pakko painottaa että tässä sitä porskutetaan onnellisesti eteenpäin avioparina ☺
Tänään lapset lähtevät taas viikonlopuksi isälleen ja me jäämme kotiin itkuttamaan ikävää. No ei kai, nautin mahdollisesta viimeisestä lapsivapaa viikonlopusta, mikäli synnytyskin jo ensi viikolla käynnistyisi. Sitten sen jälkeen sitä eletään 24h/vrk lapsien kanssa. :)
Minulla on tarkoitus yrittää imettää vauvaa täysaikaisesti ja mahdollisimman vähän käyttää korviketta, mutta aika ja oma vointi sen näyttää, että miten asiat lähtee sujumaan ja ennen kaikkea se, että nouseeko maito rintoihin riittävästi jotta vauva saa kaiken tarvitsemansa ravinnon äidinmaidosta.

Nyt täytyy lopetella, koska isommat pojat ja isukki odottavat kuumeisesti ruokaa ja tämä äippä vaan kirjottelee blogitekstiään. :D
Nähdään kaikki rakkaat lukijat ja voi olla, että ensi viikolla postailen synnytyssairaalasta kuulumisia. ;)