paljon kaikenlaista, hyvää ja huonoa. Mutta nyt vuosi 2017 on parempi
kaikin tavoin.☺
Joulukuussa kävelimme mieheni (nykyisen aviomieheni) sekä siskojeni ja lasteni kanssa alttarille. TAHDON sanat sanoimme ja rakkauttamme vannoimme seurakunnan ja läheistemme läsnäollessa. Juhlat pidimme kunnan omassa seurakunta-talossa. Vieraita riitti, ruoka oli itsetehtyä ja hyvää. Kaikin puolin mahtavat, rauhalliset ja kauniit häät. <3 Juuri sitä mitä itse vihkipari toivoi.
Laitoin tähän tekstiini liitteeksi muutaman kuvan viime vuoden puolelta, koska halusin teidän näkevän kuinka onnellinen olen meistä, pojista ja tulevasta lapsesta.
Toinen kuva on otettu jouluaattona 2016. Pojat olivat kuvattavina juuri ennen joulupuuron syömistä.
Joulupukki oli käynyt jouluaattoa edeltävänä yönä kotonamme ja oli jättänyt ison kasan paketteja lapsille. Huomaa, että lapset ovat olleet kiltisti 2016 vuoden. Ainakin melkein :D Lapset saivat aamulla avata yhdet paketit aamupalan jälkeen ja niistä riittikin sopivasti iloa iltapäivälle saakka ennen muiden pakettien avaamista.
Illalla veimme lapset isälleen vielä viettämään aattoa. Hän halusi myös olla pienen osan jouluaatosta heidän kanssaan mikä teki minun lepäämisestäni helpompaa. Oli meinaan iltasella kroppa ihan puhki, kiitos masuasukin <3 ☺
Vuoden vaihdetta vietimme lasten ja miehen siskon perheen kanssa meillä kotona. Alkuillasta saunottiin, ulkona ammuttiin muutamat raketit ennen perinteisten höyrytettyjen nakkien ja perunasalaatin syömistä, ja loppuillasta valoimme jokaiselle tinat ja nautittiin yhteisestä ajasta perheen kesken herkkuja syöden.
Lapset nauttivat suunnattomasti sädetikkujen polttamisesta ja niiden katsomisesta ja oli siinä välillä itsellä naurussa pitelemistä kun kaikki lapset alkavat hätääntymään tikun palaessa loppuun. :D Ja sitten eikun vaan uutta aina kehiin.
Tänä vuonna uutena vuotena olemmekin ilman isompia poikia, koska he viettävät sen isänsä kanssa. Kahdestaan emme kuitenkaan ole. Onhan meillä silloin jo vajaa vuoden ikäinen taapero kanssamme <3
Alin massu kuva on otettu joulukuussa 2016. Tarkkaa aikaa en muista, mutta kuten kuvasta näkyy niin loppumetreillä ollaan :)
LA on 22.1.2017 eli reilun kahden viikon päästä.
Jännittää ja pelottaa jo ihan hirveesti. Viikkoja on
Nyt tulevana maanantaina menemme synnytyssairaalaan synnytystapa-arvioon ja siellä selviää, kuinka iso poikanen jo on ja olisiko mahdollista saada synnytys jo aiemmin käynnistymään. Huh huh. Pelkkä tässä kirjoittaminen tulevasta synnytyksestä saa otsan hikeentymään. :/
Väkisinkin saa miettimään, varsinkin nämä viikot, ja ensi viikon aika Tyksissä, että sehän voi olla että ensi viikolla saamme pitää masuasukkia jo sylissämme ja se ihana vauva-arki alkaa taas <3
Pojat jo innoissaan odottavat pikkuveljen saapumista maailmaan. Varsinkin nuorempi on jo puheissaan hoitamassa vauvaa kun äiti tulee kotiin.
Taitaa tulevaa isukkiakin jännittää jo synnytyksen käynnistyminen ja vauvan tulo maailmaan. :)
Ei sen puoleen, kyllä sitä itseäkin jännittää jo tosi paljon miten kaikki alkaa sujumaan ja arki rullaamaan.
AVIOmieheni :D lähtee helmi-maaliskuussa varmaan takaisin työelämään, ja silloin jään kotiäidiksi virallisesti. Huomaatteko, onhan sitä nyt pakko painottaa että tässä sitä porskutetaan onnellisesti eteenpäin avioparina ☺
Tänään lapset lähtevät taas viikonlopuksi isälleen ja me jäämme kotiin itkuttamaan ikävää. No ei kai, nautin mahdollisesta viimeisestä lapsivapaa viikonlopusta, mikäli synnytyskin jo ensi viikolla käynnistyisi. Sitten sen jälkeen sitä eletään 24h/vrk lapsien kanssa. :)
Minulla on tarkoitus yrittää imettää vauvaa täysaikaisesti ja mahdollisimman vähän käyttää korviketta, mutta aika ja oma vointi sen näyttää, että miten asiat lähtee sujumaan ja ennen kaikkea se, että nouseeko maito rintoihin riittävästi jotta vauva saa kaiken tarvitsemansa ravinnon äidinmaidosta.
Nyt täytyy lopetella, koska isommat pojat ja isukki odottavat kuumeisesti ruokaa ja tämä äippä vaan kirjottelee blogitekstiään. :D
Nähdään kaikki rakkaat lukijat ja voi olla, että ensi viikolla postailen synnytyssairaalasta kuulumisia. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti