Jälleen kerran tänään herätessäni tuntui siltä, että jotenkin ärhäkkä tai suutahtanut olo itellä. Kaikki tuntui siltä, että menisi pieleen ja sen lisäksi kaikki mahdolliset asiat ärsyttää.
En tiiä mistä johtuu. Nyt parin päivän sisällä tämä selkä särkykin on taas mennyt vähän pahemmaksi. Tosin sähköhoitoakaan en ole antanut nyt pariin päivään ollenkaan, niin ehkä selkä ottanut siitä enemmän taas nokkiinsa. Btw, jotenkin pelkkä lasten läsnäolo ja <3 on nyt tällä hetkellä niin mahdottoman epätodellista. Tässähän nämä pyörii, en nyt voi sanoa että jaloissa, mutta en tiiä. Ehkä oon vaan nyt jotenkin suivaantunut.
Ohimenevää :D
Ulkona on tullut lunta nyt muutaman päivän sisällä ihan älytön määrä, ja juuri puhuttiin <3 kanssa josko tänään mentäis lasten kanssa pulkkamäkeen vähän viettämään yhteistä aikaa. Pojat tykkäis ja minä saisin raitista ilmaa kun saa seisoskella ja kattella poikien touhua. :)
Eilen illalla mun olotila oli mikä oli. Yht'äkkiä syömisen jälkeen vatta alkoi polttaa ja tuli semmoinen ihan kamala ja outo olo. Päässä tuntus ihan oudolta ja oli tavattoman huono olo. Onneks iltaa kohden kaikki tuntemukset meni ohi ja pääsi taas tavalliseen arki-iltaan kiinni.
Välillä sitä pakostakin ajattelee, että mitä jos jotain tapahtuu, ehkä seuraavana aamuna et enää herää sängystä, tai keskellä päivää sinulle tapahtuu jotain.. Nyt oon silloin tällöin miettiny tommosia, johtuu ehkä siitä että luen netistä kaikenlaisia kirjotuksia ja sitten ne jää uniin ja ajatuksiin kiemurtelemaan päästäen kaikki älyttömät ajatukset valloilleen mun pään sisälle. Tuskinpa mä ainakaan hulluksi oon tulossa, niinkuin jo sanoin ohimenevää.
Positiivisia asioita on hyvä olla elämässä, ja ne kannattaa pitää mielessä jos ajattelee pakostakin negatiivisia ajatuksia enempi mitä iloisia ja positiivisia. Muista se!
Ja onhan mun elämässä kaikki hyvin. Pojat, mitkä kasvaa koko ajan, ja oppii päivä päivältä jotain uutta. Siitä tulikin mieleen, että Elias (nuorempi poikani), on alkanut kävellä, jo pitkiäkin matkoja. Tätä on ihanaa seurata, kun tuntee onnistuvansa jossain ja saa olla ylpeä äiti. Ja minä olen ylpeä pojistani. Rakastan heitä enemmän kuin mitään, enkä antaisi ikinä itselleni anteeksi jos heille sattuisi jotain.
Äidin rakkaus, se on sitä jotain, minkä jokainen haluaa tuntea jossain kohtaa elämäänsä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti